Murtuneita häntäluita, roolivaatteita, huutamista, kyyneleitä ja iloa. Paljon iloa.

Näistä koostu meijän treenit tänään. Treenattiin muutamaa kohtausta, joista yks on mulle ollu tosi vaikee. Saatiin tänään se vihdoin treenattua ja ekan kerran tuli nyt se olo, joka näyttämöllä kai pitäis saada. Tunne siitä, että mä, Oona W., en olekkaan enää mä, vaan joku ihan muu. Musta tulee Alina, jonka kaikki tunteet: ilon, surun, toivon, vihan ja rakkauden, mä hetken aikaa näyttämöllä ollessani pääsen kokemaan ja tuntemaan.
Otsikossa mainittu murtunu häntäluu aamuisen koulun liikuntatunnin tuloksena vaikeutti mun treenaamista tänään aika paljon, mutta silti treeneihin oli pakko päästä näkemään meijän ihanaa työryhmää ja mulle tärkeitä ihmisiä ja kokemaan taas se, miten kummallinen, outo ja samaan aikaan hienoin ja ihmeellisin tunne maailmassa on saada ihan vähän aikaa olla joku ihan muu, tällä kertaa Alina :)
On tosi hassuu, että vaikka syyskuusta asti on ollu ihan selkeetä, että me tullaan päätymään maaliskuusa tonne Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle, ja ollaan puhuttu ja suunniteltu vaikka kuinka pitkään kaikkee, mut nyt vasta ekan kerran jotenki iskostu päähän se, että oikeesti ollaan sinne päätymässä. Eikä siihen oikeestaan oo edes niin pitkä aika enään, reilu kuukausi ja tän koko näytelmän pitäis olla jo valmis. Oho. Apua. Nyt alko kyllä jännittää tosissaan. Me ollaan valtavan mylläkän ja urakan keskellä ja vielä paljon kaikkee tulossa ja vielä kokematta. Ootan innolla ja jännityksellä kaikkee mitä eteen vielä tulee.
Just niinku Sara edellisessä postauksessa sano, tunne on näytelmän nimen mukasesti aika vähän niinku benjihyppy-tyyppinen just nyt. On sellanen siitä, että tietää hyppäävänsä isoimman hypyn ikinä, koko meijän ryhmän kanssa. Me ollaan hyppäämässä tosi korkeelta, niin korkeelta, että huimaa aika paljon ku vaan miettiiki sitä hyppyä, koska ei tiedä yhtään, että mitä eteen tulee. Millasta se on. Mutta samaan aikaan ei vois olla innostuneempi, odottaa seuraavii treenejä enään yhtään hartaammin ja olla vaan niin hillittömän-järkyttävän-super-mega-kiitollinen siitä, että on tälläsen mahdollisuuden saanu.
Esityksissä nähään,
-Oona

Linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta. Tai odottaa seuraavaa

heittäytymistä - me heittäydytään tähän projektiin ja tekemiseen. ihmiset tekee sen helpommaksi. se kun naurattaa vielä bussissa jälkeenpäin. ja kun ihmisten ajatteleminen saa hymyilemään. fiilis- kutkutus mahan pohjassa ja nauru. ehkä tää projekti on meille se benjihyppy. eiköhän se samalta tunnu ennen enskaria, kuin jos seisoisi katsomassa alas kaukaisuuteen ennen astumista ilmaan.

mä oon ruvennut keräämään soittolistaa ittelleni. musiikki luo mulle sen tunnelman. mikä biisi tässä kohtauksessa soisi? mitkä sanat kuvaisi tätä tunnelmaa? sen takia onkin mahtavaa että me päästään näyttelijöinä myös luomaan tän esityksen äänimaailmaa ( ups paljastinko jotain?? ) 

hahmoille rupeaa jo löytymään roolivaatteita. tänään sovituksessa oven läpi kaikui nauru.

nyt pitää vaan oppia itkemään muuallakin kuin linja- autossa. ja nauttia.

Sara

Vähän niinku benjihyppy-näyttelijöiden esittely

Veera on 14-vuotias, vuonna 1998 syntyny mailman ihanin futaaja-teatteri-tanssi-tyyppi, joka on ihan aina tosi hyvällä tuulella, tosi positiivinen ja joka kannustaa ja rohkasee kaikkia muitaki tosi paljon. Veeralta tulee ideoita koko ajan liittyen oikeestaan ihan mihin vaan, jos annetaan aihe, niin Veeralla riittää ideoita ja niimpä me saadaan kuulla mahtavaa ideointia niin äänimaisemasta, tanssista, kohtauksista, logosta, musasta, vaatteista, kun oikeestaan ihan mistä vaan. Veera esittää näytelmässä Eevaa, joka on Saaran paras kaveri ja puhelias futispelaaja.

Ahti on meijän ryhmän hauskuuttaja, jonka ansiosta meijän kaikkien elinikä on noussu ehkä noin 50 vuodella, koska ollaan kikatettu hysteerisesti lattialla vedet silmissä aika usein meijän treeneissä. Ahdilla on mahtava huumorintaju ja esittää Vähän niinku benjihypyssä Ilaria, Susannan 16-vuotiasta pikkuveljeä ja Inkan poikaystävää. Ahti on peruskoulun vikalla luokalla ysillä eli täyttää tänä vuonna 16.

Annamaria on 15-vuotias ysiluokkalainen ja meijän ryhmästä se, joka yleensä ottaa aika rauhassa (tai ainaki vähän rauhallisemmin kun aika moni muu....). Harrastaa myös tanssia ja soittaa jonkin verran pianoa. Annamaria, tai Ansku lempinimeltään, esittää näytelmässä Susannaa, Ilarin 17-vuotiasta isosiskoa.

14v. Tinja on superilonen ja pirtee tyyppi, joka harrastaa tanssia. Näyttelee Vähän niinku benjihypyssä Nooraa, Aleksin ihastusta. Nauraa paljon ja on ihanan empaattinen, mukava, ystävällinen ja taitava.

14-vuotias Oona N on ihanan sulonen, söpö ja nätti ja aluks melko hiljaselta vaikuttava tyttö, josta kuoriutuu lavalla jotain ihan muuta. Omistaa ryhmän parhaan kikatuksen, jota on tosi hauska kuunnella. Oona on tanssinut pitkään ja on aina tosi ilonen, reipas, rohkee ja positiivinen. Tuo hyvää fiilistä ympärilleen ja esittää Mariaa, Inkan rohkeaa 13-vuotiasta pikkusiskoa.

Kahdeksasluokkalainen, 14v. Arthur on meidän ryhmän "Kuningas Arthur", joka ehdottomasti tietää arvonsa. Tekee hillintöntä komediaa, joka saa koko muun ryhmän käkättämään hulluna. On tosi musikaalinen tykkää tehdä paljon erilaista ja tehdä täyskäännöksen genrestä toiseen vaikka sitte kesken kohtauksen. Mukava, ystävällinen, avoin ja tosi hauska. Ryhmän vantaalainen, joka eksyilee heti kun pääsee Kansallisteatterin ulkopuolelle tuossa vaarallisessa Helsingin keskustassa. Esittää näytelmässä Aleksia, Nooran ihastusta.

13-vuotias Pyry on ryhmän kuopus, joka esittää toista aikuishahmoistamme, 31-vuotiasta Eikkaa. Pyry ottaa aina rennosti ja on hauska ja positiivinen. Pyry käy seiskaluokkaa Helsingissä. 

14-vuotias Nana on meijän porukan "teatterissa istuja", joka käy kattomassa kaikki mahdolliset esitykset ympäri pääkaupunkiseutua ja lähes aina menossa samana iltana teatteriin (kävi vuoden 2012 aikana yhteensä vähän yli 40 kertaa) Fanittaa erityisesti musikaaleja ja rakastaa Wicked-musikaalia tosi paljon. Nana harrastaa teatterin lisäksi eri tanssilajeja. On ihanan iloinen ja mahtava tyyppi. Esittää näytelmässä temperamenttista Inkaa, joka on Alinan paras ystävä ja Marian sisko.

Nella on meidän porukan ehdottomasti musikaalisin ja sanan varsinaisessa merkityksessä "musiikkihörhö", koska käytännössä onnistuu soittamaan mitä tahansa soitinta, riippumat siitä, että onko koskaan aikaisemmin sitä soittanut. Soittaa ja säveltää myös omia biisejä ja tuo superisti iloa ja energiaa ja hyvää fiilistä koko ryhmälle. Näyttelee Vähän niinku benjihypyssä Saaraa, joka viihtyy paljon Eevan kanssa ja pelaa futista.

Suvi tekee näytelmässämme ainoan kaksoisroolin esittäen nuorisoterapeutti-Heidiä sekä Aleksin lapsuudenystävä Aadaa. 14-vuotias Suvi on peruskoulun kasilla. Suvi on ystävällinen ja rennosti ja rauhallisesti ottava tyyppi, joka pitää jalat maassa tasapainottaen meijän melko villiä porukkaa, mutta on silti tosi huumorintajuinen ja hauska. Fiksu ja mahtava tyyppi, jonka kanssa on kiva tehdä töitä. Heittäytyvä ja tekee aina täysillä.

Rauhallinen Johanna on 15-vuotias ja käy peruskoulun viimeistä luokkaa ilmaisutaitoluokalla Helsingissä. Harrastaa paljon teatteria ja erilaisia luovia ja ilmaisutaitoon liittyviä asioita. On mukava, ystävällinen, kiva, helposti lähestyttävä ja hyväntuulinen. Näyttelee Vähän niinku benjihypyssä Lauraa, Aadan ja Nooran kaveria.

16v-vuotias Sara käy lukion ensimmäistä vuotta Kallion ilmaisutaitolukiossa. Harrastaa paljon laulua, tanssia ja teatteria. On avoin, sosiaalinen, rento ja tosi ystävällinen. Sara kokeilee paljon uutta rohkeesti, heittäytyy täysillä kaikkeen ja on hirveen empaattinen ja yksinkertasesti vaan tosi ihana ja mahtava. Sara esittää Vähän niinku benjihypyssä Juliaa, 16-vuotiasta lukiolaista, joka on Susannan hyvä kaveri.

Oona W. on aikaansaava, empaattinen 15-vuotias ihanuus. Dude on kiinnostunut vähän kaikesta ja rakastaa mm. teatteria, musikaaleja, politiikkaa ja muotia. Innostuu aina aika kaikesta, joten Oonalla on koko ajan noin miljoona rautaa tulessa ja liikaa tekemistä. Laulaa, tanssii, näyttelee, kirjoittaa ja soittaa poikkihuilua. On ryhmän puhelian, mutta ei koskaan puhu turhia (Oonan kommentti: "Toi oli kivasti sanottu, koska puhun kyllä ihan liikaa ja oon ihan hölppö ja koko ajan hölpöttämässä jotain"). Oonan kanssa on todella kiva tehdä töitä. Näyttelee Vähän niinku benjihypyssä Alinaa, Inkan parasta ystävää, joka rakastaa tanssimista.

Mikä kuvasta puuttuu?

Nuoret näyttämölle!

Nuoret näyttämölle!

Pieni postaus näin alkuun

Kansallisteatterin nuorten ilmaisutaitoryhmä on vuoden kestävä projekti, joka järjestetään tänä vuonna jo neljättä kertaa. Syksyllä 2012 neljätoista innokasta nuorta sai mahdollisuuden lähteä mukaan ikimuistoiseen projektiin. Nuoret saisivat mahdollisuuden tutustua teatterin ihmeelliseen maailmaan valmistamalla oman näytelmän dramaturgi Juho Gröndahlin ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Eveliina Heinosen avustuksella. Tuleva näytelmä tultaisiin esittämään Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Yksi näistä onnekkaista olen minä, Nana Saijets, teatteriin hurahtanut, helsinkiläinen nuori.

Saimme käsikirjoitukset pari viikkoa sitten, ja on kyllä pakko sanoa, että Juho on tehnyt upeaa työtä. Kiitos! Rakas työryhmämme on saanut myös uusia kasvoja. Olemme kovaa vauhtia etenemässä kohti ensi-iltaan ja Vähän niinkuin benjihyppy on jo tunkeutunut uniimme. Sitä huomaa ajattelevansa näytelmää jatkuvasti.

 Tavoitteenamme on siis tehdä mahtava näytelmä, jonka esitämme Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä (toivottavasti täysille katomoille). Siitä jatkamme Loistefestareille, joka voi avata meille ovet Teatris 2013 -teatterikatselmukseen Suomen Kansallisteatterin lavalle. :D

Tervetuloa maaliskuussa Kansallisteatterin pienelle näyttämölle ihailemaan saavutustamme!!!

"Ainoa, mikä teatteriesityksestä jää, on muutos ihmisessä. Ellei sitä, ei mitään."

PS: Postauksi tulee VÄHINTÄÄN kerran viikossa.

PPS: En suosittele väsyneenä kirjoittamista.

-Nana

No tästä tää ny lähtee. Ihmiset lukekaa ihmeessä tätä nii saatte tietää mitä ihanaa, hauskaa ja jännää meijän harjotuksissa tapahtuu, ennen mahtavaa ensi-iltaa <3 

Ja ylipäätää meijän ryhmä ja kaikki ihanat tyypit on parasta mitä mä tiiän ;)